Länkstig Hem Aktuellt ÅUCS forskar och vårdar ÅUCS forskar och vårdar På ÅUCS forskar och vårdar offentliga evenemang våra experter föreläser och diskuterar olika ämnen. På den här sidan kan du se kommande evenemang och hitta länkar till Youtube-inspelningar av tidigare evenemang. 2023 30.11.2023: Uni ja terveys Kuinka hyvin sinä nukut? Elämäntavat syövät helposti uniaikaamme, onneksi iso osa hyvää unta tukevista keinoista on helppoja kotikonsteja. Tyks tutkii ja hoitaa -live pureutuu asiantuntijoiden johdolla unen ja terveyden yhteyteen, yleisimpiin uniongelmien syihin ja tietysti hyvän unen työkaluihin. Tyks tutkii ja hoitaa: uni ja terveys 30.11.2023. 2.11.2023: Lapsi ja diabetes Miten diabetes vaikuttaa lapsen ja nuoren elämään? Entä koko perheen arkeen? Miten tauti tunnistetaan ja miten sen kanssa elämässä selviää? Katso tallenne: Tyks tutkii ja hoitaa - lapsi ja diabetes 2. marraskuuta. Kysymyksiin ovat vastaamassa erikoislääkäri ja sairaanhoitaja Tyksin lasten ja nuorten diabeteskeskuksesta. Mukana on myös nuori, joka sairastaa insuliininpuutosdiabetesta. Liity mukaan lähetykseen ja lähetä oma kysymyksesi lapsen ja nuoren diabeteksesta. Diabetes (aiemmin sokeritauti) on sairaus, jossa verensokeri on koholla – yleensä jatkuvasti. Insuliininpuutosdiabetes eli tyypin yksi diabetes johtuu haiman insuliinin tuotannon ehtymisestä. Syytä tähän ei tiedetä eikä tunneta myöskään keinoja ehkäistä sitä – tosin ehkäisyyn tähtääviä tutkimuksia on menossa. Lasten diabetes ilmaantuu usein yllättäen. Vaikka alkuoireet ovat joskus rajuja, lapsen vointi korjaantuu viimeistään muutaman päivän kuluessa hoidon aloituksesta. Kyseessä on pysyvä sairaus, sitä on hoidettava joka päivä. Arjessa apuna on esimerkiksi verensokerin seurata sensorin avulla. Käsivarteen kiinnitettävä sensori mittaa ihonalaista kudosglukoosia. Mittareiden ja sensoreiden tietoja voidaan välittää lapsen tai nuoren vanhemmille puhelinsovelluksen avulla. Matalan verensokerin oireista on hyvä kertoa päiväkodissa, koulussa ja ystäville, jotta he osaisivat tunnistaa oireet ja tarjoaisivat hiilihydraattipitoista syötävää ajoissa. Kakkostyypin diabetes on nuorella usein oireeton ja kehittyy hitaasti. Tauti todetaan usein sattumalta tai valtimosairauden puhjettua. Oireita voivat olla esimerkiksi väsymys erityisesti aterioiden jälkeen, jalkasäryt, lihaskouristelut sekä uupumus, johon uni ei auta. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että tyypin kaksi diabeteksen puhkeamista voidaan ehkäistä tai viivyttää kiinnittämällä huomiota elintapoihin. Tyksissä jokaiselle lapselle ja nuorelle pyritään löytämään sopiva diabeteksen hoitomuoto. 21.9.2023: En trygg förlossning På bilden fr.v. Linnéa och Elliot Fjällström, Eeva Ekholm, Johanna Jahnsson och Nadine Karell. Att få ett barn kan vara den bästa upplevelsen i mångas människors liv. Förlossningen kan däremot kännas skrämmande. Hur förbereder man sig för en förlossning på bästa sätt? Hur får personalen på ÅUCS föderskan att känna sig så trygg som möjligt? Dessa och många fler frågor får du svar på i vår livesändning som hölls torsdag 21 september klockan 18-18:45. Som experter fungerade avdelningsöverläkare Eeva Ekholm och barnmorskan Johanna Jahnsson från ÅUCS. På ÅUCS Fyrsjukhus i Åbo föds cirka 4 000 barn årligen. Medverkande: Mamman Linnéa Fjällström och sonen Elliot Avdelningsöverläkare Eeva Ekholm Barnmorska Johanna Jahnsson Programvärd kommunikationsexpert Nadine Karell Chattvärd kommunikationsexpert Mikael PiippoInspelningen kan ses på Youtube via den här länken. 27.4.2023: Särkeekö selkä? Särkeekö selkäsi? Se on hyvin yleinen vaiva! Katso tallenne tästä. Joka kolmannella työikäisellä suomalaisella on kuluneen kuukauden aikana ollut alaselän kipua. Tyks tutkii ja hoitaa pureutuu alaselän ongelmiin yhdessä asiantuntijoidensa kanssa. Mukana on myös kokemuksen tuomaa näkökulmaa. Selän kipeytymiseen vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi työasento, runsas autolla ajo, liikapaino ja tupakointi. Tavallisin syy selän kipeytymiseen on lihasperäinen kipu, mutta joskus takana on hankalampiakin ongelmia. Miten pitää selkä ehjänä liikuntaharrastuksessa? Tai miten ehkäistä ennalta selkäpulmien syntyä? Entä milloin selän vuoksi päädytään leikkauspöydälle? Näihin yleisimpiin kysymyksiin ja vastauksiin keskitymme lähetyksessämme. Tervetuloa mukaan. Voit lähettää oman kysymyksesi. Keskustelussa mukana: Katri Pernaa, Tyks selkäkeskuksen johtaja, ortopedian ja traumatologien erikoislääkäri Juhani Juhola, ylilääkäri, fysiatrian erikoislääkäri Heidi Seger, omakohtaista kokemusta Selkäkipuun voi olla monta syytä. 15.2.2023: Hyvä syke läpi elämän Kuinka paljon sydämen terveyteen vaikuttaa perimä? Mikä merkitys on omalla toiminnalla, jos onkin saanut ”huonot kortit”? Tyks tutkii ja hoitaa –live pureutui asiantuntijoidensa kanssa hyvinvoivaan sydämeen. Katso Hyvä syke läpi elämän -livetilaisuuden tallenne. Jokainen kokee joskus sydämen oireilua, lievimmillään rintakipua, hengenahdistusta tai lieviä rytmihäiriöitä. Sydän voi oireilla monella tapaa ja monesta eri syystä. Osa sydämen sairauksista on sellaisia, joihin pitää puuttua ennen kuin jotain merkittävää tapahtuu. Livessä asiantuntijat kertovat milloin on syytä huolestua ja hakeutua hoitoon. Sydän- ja verisuonitaudit ovat tunnetusti suomalaisten kansantauteja. Mitkä ovat yleisimmät sydämen taudit ja niiden hoidot, entä miten sydäntä tutkitaan? Mukana myös potilasnäkökulmaa elämästä sydämen sairauden kanssa. Sydän- ja verisuonisairauksia voidaan parhaiten hoitaa estämällä ne kokonaan ennalta. Tyksissä tehdään vuosittain valtava määrä erilaisia huippumoderneja sydämen toimenpiteitä. Mitä pitäisi ottaa huomioon sydäntoimenpiteen tai –leikkauksen jälkeen? Oireita voidaan helpottaa ja taudin syntymistä tai etenemistä estää esimerkiksi liikunnan, ruokavalion ja lääkehoidon yhdistelmällä. Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joihin voit itse vaikuttaa tukeaksesi sydämen terveyttä ja hyvinvointia? Keskustelussa mukana Tuomas Kiviniemi, kardiologian apulaisprofessori, ylilääkäri Tyks Sydänkeskus, Turun Yliopisto Pekka Porela, sisätautiopin dosentti, osastonylilääkäri, Tyks Sydänkeskus, Turun yliopisto Tuula Peltola, vertaistukihenkilö, Varsinais-Suomen Sydänpiiri. 2022 24.11.2022: Mitkä ovat hyvän vastustuskyvyn ainekset? Mitkä ovat hyvän vastustuskyvyn ainekset? Miksi yksi tuntuu välttävän kaikki flunssat ja toinen pärskii vähän väliä? Tyks tutkii ja hoitaa -live pureutui asiantuntijoidensa kanssa vastustuskykyyn. Katso Mitkä ovat hyvän vastustuskyvyn ainekset? -livetilaisuuden tallenne. Ihmisen kyky suojautua taudinaiheuttajia vastaan kehittyy jo odotusaikana. Jokaisella meistä on jossain määrin synnynnäistä vastustuskykyä, joka suojaa noin puolivuotiaaksi asti. Kun lapsi alkaa tutustua ympäristöönsä, hän alkaa kohdata erilaisia ”pöpöjä”, samalla hänellä alkaa kehittyä vastustuskykyä niille. Vastustuskyvyn syntyminen on ollut monen tutkimuksen aiheena, mitä ne kertovat? Missä määrin lapselle on hyvä altistua erilaisille asioille? Miten perintötekijämme vaikuttavat sairastumisalttiuteen? Koronapandemia opetti meille paljon tautien tarttumisesta ja niiltä suojautumisesta. Mutta voiko puhtaudessa mennä liian pitkälle? Heikentääkö jatkuva käsidesin käyttö vastustuskykyämme? Mitkä ovat hyvät käytännöt, joita kannattaa jatkaa? Miltä näyttää tuleva talvi tautien kannalta? Rokotukset ovat lähes hävittäneet monta tapaavaa tautia Suomesta, mutta uusia viruksia tulee koko ajan lisää. Mitä tarkoittaa laumasuoja, josta uutisissa puhutaan? Miten aikuinen säilyttää vastustuskykynsä ihan tavallisessa arjessa? Mitä pitää ottaa huomioon, kun ikääntyy? Tai kun suunnittelee ulkomaille matkustamista? 15.9.2022: Mannens hälsa De vanligaste cancersjukdomarna bland män är prostatacancer och tjocktarmscancer. Under livesändningen får vi höra hur dessa cancerformer behandlas och hur man återhämtar sig från sjukdomen. Hur påverkar cancern på sexlivet och hur kan man lindra problemen? Som experter i ÅUCS-live fungerar överläkare Peter Boström och överläkare Arto Rantala. Man kan också ställa frågor till experterna under sändningens gång. Se inspelningen "Mannens hälsa". 2.6.2022: Vahvista hyvää lapsessasi Varhaisen lapsuuden merkitys on tunnettu pitkään. Nykyinen tutkimus katsoo vielä edemmäs lapsen kehityksessä, jo odotusajalla tiedetään olevan iso vaikutus lapsen psyykkiseen kehitykseen. Lapsen kasvaminen on jatkumo, jossa on monta erilaista vaihetta. Lapsen käytös eri ikävaiheissa voi hämmentää vanhempia. Mikä auttaa vanhempaa ymmärtämään omia ja lapsen tunteita? Tutkijat kertovat toimintamalleista, joista on tutkitusti apua lapsen psyykkiselle kehitykselle. Esimerkiksi Voimaperheet-tutkimusohjelmasta on saatu hyviä kokemuksia. Livelähetyksen 2.6.2022 kello 18.00 asiantuntijat tulevat Tyksin ja Turun yliopiston yhteisestä Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta: André Sourander, professori, ylilääkäri Terja Ristkari, tutkimuskoordinaattori Marjo Kurki, erikoistutkija. Katso Vahvista hyvää lapsessasi -tilaisuuden tallenne. 17.3.2022: Pidä huolta päästäsi – tärkein kovalevysi on herkkä iskuille Mitä tapahtuu, kun päähän osuu isku? Voimmeko itse vaikuttaa omaan aivoterveyteemme? Aivovammat ja aivojen terveys olivat käsittelyssä Tyks tutkii ja hoitaa -livessä 17.3.2022 klo 18.00. Livelähetyksessä asiantuntijoina ovat: Elina Rauhala, ylilääkäri, LT, yleisneurologia, Loimaan sairaala, Tyks Neurokeskus Olli Tenovuo, ylilääkäri, professori, Aivovammakeskus, Tyks Neurokeskus Matilda Gustafsson, opiskelija. Katso Pidä huolta päästäsi -tilaisuuden tallenne. 2021 2.12.2021: Askarruttaako uniapnea? Kuorsaako joku vieressäsi? Askarruttaako uniapnea? Aiheesta keskusteltiin Tyks tutkii ja hoitaa –livessä torstaina 2.12.2021 klo 18.00. Tyksin asiantuntijoina mukana olivat: Tarja Saaresranta Uni- ja hengityskeskuksen johtaja Katja Urhonen, suuhygienisti Päivi Arvola, sairaanhoitaja. Lue tiivistelmä Askarruttaako uniapnea? -livetilaisuudesta. 16.9.2021: Hur botas cancer hos kvinnor? På torsdag 16.9.2022 klockan 18 ordnades den första livesändningen av ÅUCS forskar och vårdar med temat Hur botas cancer hos kvinnor? Då talade vi om cancer hos kvinnor, å ena sidan om gynekologisk cancer såsom livmodercancer, livmoderhalscancer och äggstockscancer och å andra sidan om den vanligaste cancerformen hos kvinnor, nämligen bröstcancer. Du kan se inspelningen "Hur botas cancer hos kvinnos" här. 6.5.2021: Voittaako tiede koronan? Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluento järjestettiin 50. kertaa. Juhlan kunniaksi tilaisuus nähtiin Facebook Livessä 6.5.2021. Katso tästä Voittaako tiede koronan -tilaisuuden tallenne. Mitä haluaisit tietää ja kysyä koronarokotuksien vaikutuksista ja koronan sairaalahoidosta? Tyksin asiantuntijat alustavat aiheesta ja vastaavat kysymyksiin. Tyksin asiantuntijoina mukana olivat Tiina Hirvioja, sisätautien erikoislääkäri, infektiosairauksiin erikoistuva lääkäri Harri Marttila, infektiosairauksien erikoislääkäri Ville Peltola, professori, lasten infektiotautien osastonylilääkäri. 2020 23.4.2020: Ikääntyvän naisen terveys (peruutettiin) Puheenjohtajana synnytys- ja naistentautien professori, ylilääkäri Päivi Polo. 18.00–18.05 Tilaisuuden avaus: Professori Päivi Polo 18.05–18.35 Naisten virtsankarkailu. Erikoislääkäri, LT Eija Laurikainen 18.35–19.00 Miten varaudun ikääntymiseen. Geriatrian professori Maria Nuotio 19.00–19.25 Lämpöä ja läheisyyttä kypsissä vuosissa. Erikoislääkäri, LT Katja Kero 19.25–19.55 Ikääntymisen ihanuus. Professori Päivi Polo 16.4.2020: Cancersjukdomar på svenska (peruutettiin) Ordförande professor emerita Seija Grénman. 18.00–18.30 Gynekologisk cancer – riskfaktorer och den nyaste behandlingen. Professor emerita Seija Grénman. 18.30–19.00 Lymfom – vad bör jag veta. Med.lic. Ilja Nystrand, HU. 19.00–19.30 Bröstcancer: behandling och prognos. Docent och specialistläkare Riikka Huovinen. 19.30–20.00 Nytt i diagnostik och behandling av prostatacancer. Docent och överläkare Peter Boström. 12.3.2020: Terveempää elämää – sanoista tekoihin Puheenjohtajana tutkimusjohtaja, ehkäisevän terveydenhuollon professori Päivi Rautava 18.00–18.30 Tilaisuuden avaus. Miksi oma panokseni on tärkeää? Päivi Rautava 18.30–18.55 Sanoista tekoihin – mutta miten? VTT Harry Köhler 18.55–19.20 Mistä luotettavaa tietoa elämäntapojen muutokseen? Suunnittelija Linda Dalbom 19.20–19.45 Tunnetko Terveyskylän? Suunnittelija Minna Ervast 19.45–20.00 Kysymyksiä ja keskustelua. 13.2.2020: Elämä syövän jälkeen Puheenjohtajana dosentti, toimialuejohtaja Sirkku Jyrkkiö 18.00–18.10 Elämä syövän jälkeen -tilaisuuden avaus: dosentti, toimialuejohtaja Sirkku Jyrkkiö 18.10–18.35 Pään ja kaulan alueen syöpien seuranta. Dosentti Heikki Irjala 18.35–19.00 Liikkuminen on tärkeää syöpäpotilaalle sekä hoidoissa että hoitojen jälkeen. Akatemiatutkija, liikunta- ja verenkiertofysiologian dosentti Ilkka Heinonen, Valtakunnallinen PET-keskus 19.00–19.25 Suun terveys syöpähoitojen jälkeen. Vastuualuejohtaja, dosentti Tero Soukka 19.25–19.50 Olenko aina syöpäpotilas? Reijo Rantala. 19.50–20.00 Kysymyksiä ja keskustelua. 16.1.2020: Uniapnea – unenaikaiset hengityskatkokset Puheenjohtajana Ma professori, Tyks Uni- ja hengityskeskuksen koordinoiva johtaja Tarja Saaresranta. 18.00–18.10 Uniapnea – unenaikaiset hengityskatkokset -tilaisuuden avaus. Ma professori Tarja Saaresranta 18.10–18.40 Uniapnean oireet, laitehoito ja kirurginen hoito. Dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri Ulla Anttalainen 18.40–19.10 Uniapnean elintapahoito. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Miia Aro 19.10–19.40 Uniapnea ja sydän- ja verisuonisairaudet. LT Karri Utriainen 19.40–20.00 Uniapnea eri tilanteissa: raskaus, ikääntyminen ja ajoterveys. Ma professori Tarja Saaresranta 2019 28.11.2019: Plastiikkakirurgia – kauneudenhoitoa vai lääketiedettä? Puheenjohtaja ylilääkäri, dosentti Ilkka Koskivuo 18.00–18.10 Tervetuloa. Ilkka Koskivuo 18.10–18.35 Kun haava ei parane. Erikoislääkäri Tarja Niemi 18.35–19.00 Mikrokirurgian monet kasvot. Erikoislääkäri, dosentti Esko Veräjänkorva 19.00–19.25 Rintasyöpäpotilaalla on oikeus kahteen rintaan. Erikoislääkäri Nina Brück 19.25–19.50 Miksi laihduttaja voi tarvita plastiikkakirurgia? Osastonylilääkäri, dosentti Salvatore Giordano 19.50–20.00 Kysymyksiä ja vastauksia. 7.11.2019: Seksuaalisuus voimavarana elämän eri vaiheissa Yhteistyössä Turun lääketiedepäivien kanssa. Puheenjohtajina erikoislääkäri Katja Kero Tyks, Naistenklinikka ja dosentti, järjestelytoimikunnan pj Kati Elima, TLP ja TY. 18.00–18.05 Seksuaalisuus voimavarana elämän eri vaiheissa – tervetuloa. Kati Elima (TLP) ja Katja Kero (Tyks) 18.05–18.15 Seksuaaliterveys. Katja Kero 18.15–18.50 Parisuhde ja seksuaalisuus. Muuttuva kehonkuva ja haluttomuus. Kun seksi tekee kipeää. Seri-tukikeskus auttaa. LT, gynekologi, seksuaalineuvoja Katja Kero ja sh, seksuaaliterapeutti Päivi Heinonen 18.50–19.15 Syöpä ja seksuaaliterveys. Urologiset syövät. Vastuualuejohtaja, urologi Peter Boström 19.15–19.40 Gynekologiset syövät. Katja Kero ja Päivi Heinonen 10.10.2019: TULE-ASIAA reuma-, selkä- ja luustoviikoille Puheenjohtaja sairaalajohtaja, dosentti Petri Virolainen. 18.00–18.10 Tervetuloa. Sairaalajohtaja Petri Virolainen 18.10–18.35 Tyks Orton uudet tuulet. Toimialuejohtaja, dosentti Ville Äärimaa 18.35–19.05 Selkään sattuu – milloin lääkäriin? Vastuualuejohtaja, ortopedi, LT Katri Pernaa 19.05–19.30 Liike on TULE-lääke. Fysioterapeutti Suvi Mäntyniemi 19.30–19.55 Prakaako polvi? Vastuualuejohtaja, ortopedi, LL Jani Knifsund Katso tilaisuuden tallenne Turun seudun nivelyhdistyksen Nivelverkossa. 19.9.2019: Hjärnan, minnet och nervsjukdomar 18.00–18.30 Svenskspråkig vård vid ÅUCS. Sjukvårdsdistriktets tf. direktör Göran Honga 18.30–19.00 Diabetes, högt blodtryck och risken för minnessjukdomar. MD Laura Ekblad 19.00–19.30 PET och neuroinflammation i MS. Neurolog, ML Marcus Sucksdorff 19.30–20.00 Parkinsons sjukdom – mera än bara brist på dopamin. Neurolog, MD Anna Brück 12.9.2019: Iho- ja sukupuolitaudit tänään Puheenjohtaja ihotautiopin professori Veli-Matti Kähäri. 18.00–18.10 Tervetuloa. 75-vuotias Tyksin ihoklinikka tänään. Ylilääkäri, dosentti Leena Koulu 18.10–18.30 Tavalliset taudit ovat yleisimpiä – harvinaisten ihotautien haasteet. Dosentti, erikoislääkäri Sirkku Peltonen 18.30–18.50 Sukupuolitaudit vuonna 2019. LL, erikoistuva lääkäri Rony Westerholm 18.50–19.10 Työperäisten ihottumien muuttuva kirjo. Dosentti, erikoislääkäri Jussi Liippo 19.10–19.40 Ikääntyvä iho. Miten voin ehkäistä ihosyöpää? LT, erikoislääkäri Pilvi Riihilä Keskustelua ja kysymyksiä. 11.4.2019: Ei kai se vain ole syöpää? 18.00–18.05 Ei kai se vain ole syöpää – tervetuloa, pj, dosentti Pia Vihinen, Läntinen syöpäkeskus 18.05–18.30 Miten syöpä leviää elimistössä? Professori Johanna Ivaska, Turun yliopisto 18.30–18.55 Kun syöpä on suolistossa, toimialuejohtaja Arto Rantala 18.55–19.20 Hematologisten eli verisyöpien uudet hoidot, toimialuejohtaja, dosentti Maija Itälä-Remes 19.20–19.45 Onko luomessani melanooma? Pia Vihinen 4.4.2019: Det nyaste inom vården för barn och unga 18.00–18.10 Välkommen, ordförande, docent och överläkare Heikki Lukkarinen 18.10–18.35 Finlandssvenskarnas bättre hälsa – myt eller verklighet? Professor i folkhälsovetenskap Sakari Suominen, Åbo universitet 18.35–19.05 Den nya barnortopediska idrottspolikliniken, docent, överläkare Olli Pajulo 19.05–19.30 Hur mår små prematurbarn som elvaåringar? Doktorand Katri Lahti, Åbo universitet och professor, överläkare Liisa Lehtonen 19.30–19.55 Screening av medfödda ämnesomsättningssjukdomar, professor Kari Pulkki, direktör för Saske 14.3.2019: Asiaa aivoista Aivoviikolla 18.00–18.30 Tervetuloa: Mitä uutta päänsäryn hoidosta? Tilaisuuden pj, professori Seppo Soinila 18.30–18.55 Miten MS-taudin hoito on muuttunut 10 vuoden aikana? Dosentti Merja Soilu-Hänninen 18.55–19.20 Aivokasvaimen ensioireet, dosentti Ville Vuorinen 19.20–19.45 Neurologisen potilaan ajokyvyn arviointi, professori Risto O. Roine 14.2.2019: Paljon muutakin kuin senkka ja röntgenkuva Avaus: Laboratorio- ja kuvantamistutkimusten uusi uljas maailma, toimialuejohtaja Satu Jääskeläinen, Kuvantaminen ja toimialuejohtaja Kari Pulkki, Laboratoriotoimialue Mitä on tarjolla Terveyskylän Tutkimukseen tulijan talossa? Erikoissuunnittelija Heidi Korin, Radiologian vastuualue ja ylilääkäri Maria Raitakari, Laboratoriotoimialue Geenit ja genetiikan laboratoriomenetelmät, professori, yligeneetikko Johanna Schleutker HIFU-hoidot: Kohdun ja eturauhasen syövän kimppuun ultraäänellä, professori, radiologian vastuualuejohtaja Roberto Blanco Sequeiros Katso Paljon muutakin kuin senkka ja röntgenkuva -tilaisuuden tallenne Turun seudun nivelyhdistyksen Nivelverkossa. 17.1.2019: Kulttuuristako hyvinvointia? Tervetuloa – kulttuuri kuuluu kaikille, sairaalaylihoitaja Tuija Lehtikunnas Musiikillinen tervehdys, Sairaala- ja hoivamuusikoiksi erikoistuvat muusikot Turun Taideakatemiasta (TA) Sairaalamusiikkityö – palveluksessanne, KT, MuM, yliopettaja Liisa-Maria Lilja-Viherlampi, TA Elämänlaatua ympärivuorokautisessa hoidossa, TtM, tohtorikoulutettava Tuulia Koponen Taide ja parantuminen, LKT, tutkimusjohtaja Marja-Liisa Honkasalo, Turun yliopisto Musiikkia aivosairauksiin? Neurologian professori Seppo Soinila Yllätysvierailu ja tilaisuuden päätös 2018 29.11.2018: Sydämen asialla Puheenjohtajana toimialuejohtaja, kardiologian professori, ylilääkäri Juhani Airaksinen. 18.00–18.15 Tilaisuuden avaus: Tyks Sydänkeskus tutkii ja hoitaa, professori Juhani Airaksinen 18.15–18.40 Milloin tarvitaan tahdistinta? Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Antti Ylitalo 18.40–19.05 Rinnasta ottaa – onko kyse sydänviasta? Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Pekka Porela 19.05–19.30 Sydämen salat esiin – Nykyaikainen sydämen kuvantaminen, apulaisprofessori, kardiologian erikoislääkäri Antti Saraste 19.30–19.55 Sydänsairauksien ja riskien seulonta – hyötyä vai haittaa? Professori, kardiologian erikoislääkäri Juhani Airaksinen 19.55–20.00 Kysymyksiä ja keskustelua 8.11.2018: Ikäihmisten tulehdukset – antibioottiako apuun ja kenelle? Yhteistyössä Turun lääketiedepäivien kanssa. Puheenjohtajina ylilääkäri Esa Rintala, Tyks ja LT, piiriylilääkäri, järjestelytoimikunnan pj Minna Kaarisalo, TLP. 18.00–18.15 Tilaisuuden avaus. Mitä hyötyä ja haittaa antibiooteista on? Esa Rintala ja Minna Kaarisalo 18.15–18.40 Kun putkessa krohisee - milloin antibioottia apuun? Infektiolääkäri Taru Finnilä, Tyks 18.40–19.05 Virtsatieinfektio vaivaa - miten hoidetaan? Dosentti, kliinisen mikrobiologian, geriatrian, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, Maarit Wuorela, Turun kaupunginsairaala 19.05–19.30 Ihon ja haavojen tulehdusten hyvä hoito, infektiolääkäri Harri Marttila, Tyks 19.30–19.55 Resistentit bakteerit – miten ne vaikuttavat potilaan ja läheisten elämään? LT, vs.ylilääkäri Jutta Peltoniemi, Turun hyvinvointitoimialue, Terveyspalvelut Katso Ikäihmisten tulehdukset – antibioottiako apuun ja kenelle? -tilaisuuden tallenne Turun seudun nivelyhdistyksen Nivelverkossa. 11.10.2018: Reumaviikko: Hoidetaan reumaa yhdessä Puheenjohtajana ylilääkäri, sisätautien, reumatologian ja geriatrian erikoislääkäri, LT Laura Pirilä. Tilaisuuden avaus: Reumatologian ja kliinisen immunologian keskus – miksi nimen muutos? Ylilääkäri Laura Pirilä Reumanhoidon vallankumous, reumatologian erikoislääkäri Laura Kuusalo Reumaortopedia reumapotilaiden hoidossa – milloin apua leikkauksesta? Vastuualuejohtaja, dosentti, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Hannu Tiusanen Toiminnan ja levon tasapainoa arkeen, toimintaterapeutti (YAMK) Johanna Jokinen ja fysioterapeutti (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK) Annika Heikkinen Kysymyksiä ja keskustelua Katso Hoidetaan reumaa yhdessä -tilaisuuden tallenne Turun seudun nivelyhdistyksen Nivelverkossa. 6.9.2018: Lastenpsykiatriaa Puheenjohtajana lastenpsykiatrian vastuualuejohtaja, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Taina Juvén. Lastenpsykiatriaa -tilaisuuden avaus, vastuualuejohtaja Taina Juvén, Tyks Pikkulapsipsykiatriaa – alle 4-vuotiaiden lasten psyykkiset häiriöt ja niiden tutkimus ja hoito, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lapsi- ja nuorisopsykoanalyytikko Hanna Manninen, Lastenpsykiatrian pkl, Tyks Lasten ahdistuneisuus ja sen hoitaminen - esimerkkinä Huolet Hallintaan -tutkimus, LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Terhi Luntamo; TtM, psykoterapeutti Terja Ristkari ja Esh, PsK, psykoterapeutti Tarja Korpilahti-Leino, Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, TY Lasten ja nuorten masennus, dosentti, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson Sairaalakoulu osana oppilaan kokonaiskuntoutumista, koulunjohtaja Niina Ekqvist, Kiinamyllyn koulu Kysymyksiä ja keskustelua Huhtikuu: Miksi näkö heikkenee? Luennoitsijat ovat Tyks silmätautien erikoislääkäreitä. Tilaisuuden avaus, professori, ylilääkäri Eija Vesti (pj) Kaihileikkaus näköä parantamassa, erikoislääkäri Riikka Törnblom Silmänpohjan ikärappeuma – voidaanko hoitaa ja miten? LT, erikoislääkäri Vesa Aaltonen Diabeetikon silmänpohja – mitä ja miten hoidetaan, erikoislääkäri Minna Kumpula Miten taittovirheitä voidaan nykyään korjata, erikoislääkäri Mika Kotimäki Maaliskuu: Asiaa aivoista Aivoviikolla Tilaisuuden avaus, toimialuejohtaja, professori Risto O. Roine, Neurotoimialue Miltä aivot näyttävät? Magneettikuvauksen, mikroskoopin ja tietokoneen näkökulmat, professori Seppo Soinila (neurologia) Syväaivostimulaatiosta uutta tehoa Parkinsonin taudin ja muiden liikehäiriöiden hoitoon, dosentti Valtteri Kaasinen (neurologia) Syväaivostimulaatio neurokirurgin näkökulmasta, dosentti Janek Frantzén (neurokirurgia) Voimmeko vaikuttaa muistisairauden riskiin elintavoillamme? Professori Risto O. Roine Helmikuu: Kuka hyötyy tehohoidosta? Kuka hyötyy tehohoidosta? Dosentti, osastonylilääkäri Mika Valtonen (pj) Tehoteknologian avulla aikaa parantua, LT, erikoislääkäri Ruut Laitio Verenmyrkytys uhkaa henkeä – mitä voidaan tehdä? LT, erikoislääkäri Juha Grönlund Mitä on palliatiivinen hoito? Dosentti, syöpätautien erikoislääkäri Outi Hirvonen Tammikuu: Suomessa on turvallista synnyttää Suomessa on turvallista synnyttää – tervetuloa, osastonylilääkäri Kaarin Mäkikallio Äiti ja vastasyntynyt – mikä on muuttunut sadassa vuodessa? Ylilääkäri, professori Seija Grenman, Tyks Naistenklinikka Mitä raskauden aikana seulotaan ja miksi? Erikoislääkäri Kristiina Tertti Turvallinen synnytys, erikoislääkäri Susanna Timonen 2017 Marraskuu: Suun terveys Keitä Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikka hoitaa? dosentti, vastuualuejohtaja, osastonylilääkäri Tero Soukka Tekonivelpotilaan suun infektiot ja antibiootin käyttö, dosentti, osastonylilääkäri Tero Soukka Suun omahoito ja vaikutus yleisterveyteen, erikoishammaslääkäri Heidi Leminen Suun limakalvosairaudet, dosentti, erikoishammaslääkäri Jaana Rautava Ikääntyminen ja hampaiden menetys – terveysriskistä elämänlaadun heikkenemiseen, dosentti, ylihammaslääkäri Juhani Laine Lokakuun 2. luento: Tunteet, mieli ja terveys Nyt ahdistaa, professori Jyrki Korkeila Tunteet ja mieli, professori Lauri Nummenmaa Masennus, sydän ja selkä: miten masennus vaikuttaa muihin sairauksiin, professori Hasse Karlsson Psykoosien tutkimus ja hoito – missä mennään? Professori Jarmo Hietala Lokakuun 1. luento: Kipu kuriin – miten se tapahtuu? Kipu kuriin – miten se tapahtuu -tilaisuuden avaus, dosentti, osastonylilääkäri Nora Hagelberg Puukko, pilleri vai jotain aivan muuta tules-kipuihin, sairaalajohtaja, dosentti, ortopedi Petri Virolainen Kipulääkkeiden järkevä käyttö, dosentti, osastonylilääkäri Tuula Manner Miksi kivusta tulee ongelma? Kipupsykologi Salla Salo Elintavat pärjäämisen tukena, dosentti, osastonylilääkäri Nora Hagelberg Syyskuu: Auton rattiin vai ei? Asiaa liikenneterveydestä Ajopolilta Mikä on Tyksin ajopoli? dosentti, neurologian erikoislääkäri Mikael Ojala Ajoterveysvaatimukset ja Trafin ohjeet, Mikael Ojala, Tyks ajopoli Poliisin ajoterveysvalvonta, rikosylikonstaapeli Kimmo Läntinen Ajonäkö ja liikenne professori, ylilääkäri Eija Vesti, Tyks silmätaudit Diabeetikko liikenteessä, erikoislääkäri Lassi Nelimarkka, Tyks sisätaudit Lue jutut kevään 2017 tilaisuuksista Huhtikuussa: Kun nuoren mieli järkkyy Maaliskuussa: Lääkehoito ja -tutkimukset Helmikuussa: Sydämen asialla Tammikuussa: Diabetes vauvasta vaariin 2016 Syksyn 2016 tilaisuudet Joulukuussa: Pidän huolta terveydestäni, käyn seulonnoissa ja stumppaan Lue Turkulaisen artikkeli: Etsi sisäinen motivaatiosi ja tee itsellesi hyvää Marraskuussa: Liike on lääke Lue tiedote: Liike on lääke moneen vaivaan – myös leikkauksen jälkeen Lokakuussa: Syöpätautien ajantasa Lue tiedote: Syövän hyvät hoidot lähtevät tutkimuksesta Syyskuussa: Pienen keskosen matka keskolasta kouluun Lue tiedote: Pienen keskosen isot harppaukset Kevään 2016 tilaisuudet Huhtikuussa: Kirurgian muuttuvat hoitokäytännöt Katso videotallenne Nivelverkko.fi -sivustolta Maaliskuussa: Kivun monet kasvot Helmikuussa: Lonkkakipu - miten liikuntakyky ylläpidetään? Tammikuussa: Verenpaineella on väliä 2015 Syksyn 2015 tilaisuudet Joulukuussa: Painavasti lihavuuden hoidosta Marraskuussa: Ollaan kuulolla kuulosta ja tasapainosta Katso luentosarjan ohjelma ja yhteenveto: Älä kärsi turhaan – heikentynyttä kuuloa voidaan korjata Lokakuussa: Asiaa aivoista Syyskuussa: Biteillä parempaa hoitoa? Informaatioteknologia hoitotyön tukena Kevään 2015 tilaisuudet Huhtikuussa: Kun vatsa vaivaa Lue yhteenveto esityksistä: Kun vatsa vaivaa Maaliskuussa: Asiaa aivoista Aivoviikolla Lue yhteenveto esityksistä: Aivojen suojelu kannattaa Helmikuussa: Unen häiriöt Lue yhteenveto esityksistä: Arvokasta unta etsimässä Tammikuussa: Pään ja kaulan alueen kasvaimet 2014 Syksyn 2014 tilaisuudet Joulukuussa: Totta ja tarua ehkäisystä, lapsettomuudesta ja hormonihoidoista Lue yhteenveto esityksistä: Ehkäisy, lapsettomuus ja hormonihoidot kiinnostivat yleisöä Marraskuussa: Ottaako sydämestä? Lokakuussa: Kutisee, rohisee, vinkuu ja valuu... Lasten allergiat ja infektiot Lue yhteenveto esityksistä: Kutisee, rohisee, vinkuu ja valuu... Syyskuussa: Rokotukset kunniaan Skriv ut den här sidan